Rannikko on nyt melottu ja on pienen yhteenvedon aika. Rannikko2010 blogin päivitys päättyy tähän. Jos jollain on kommentteja, ne toki päivitetään. Tarkoitus on siirtää päiväkirja hivenen täydennettynä www.meloja.fi sivuille ja samalla tuoda esille meidän havaintoja rannikkomelonnasta vihjeeksi muille mahdollisille melojille.
Onko rannikkomelonta vaativa suoritus? Kirjoittajan(Jukka) mielesta varmaan kerralla suoritettuna merkittävästi vaativampi kuin useassa osassa, mutta ei kohtuuton. Vaativa se on ainakin perheen jäsenille, 30 päivää yhtäjaksoisesti retkellä hankaloittaa monen pävittäistä elämää. Meidän tavoitteemme oli meloa rannikko 30 päivässä ja se toteutui, tarkkaan ottaen aika oli 29 vrk ja 6 h. Melojille se tarkoittaa joka päivä 10 -14 tuntia työtekoa. Päivittäinen etenemä seuraa sääntöä, 8h=40 km, 10h=50km, 12h=60 km.Päivittäinen leirin pystyttämien ja purkaminen vie 4h päivästä. Se on puhtaasti suoritus, koska käytännössä siinä ei juurikaan ole muuta mahdollisuutta kuin meloa, rauhoittua ja nukkua. Meille sattui käytännössä vain yksi ns vapaapäivä Turussa, jolloin meloimme vain 11 km. Toisellekin olisi ollut käyttöä, mutta tuulet oliva eri mieltä. Muutoinkin sää on aina arvoitus. Keväinen suoritus tuo muutoinkin omia haasteita, veden olivat kylmiä ja merestä huokui kylmää. Jo turvallisuuden takia oli melottava kuivapuvussa. Iltapesut kylmässä merivedessa eivät houkuta. Toukokuussa ei juuri palveluja ole tarjolla ja tosiasiassa kohti pohjoista mentäessä ei niitä ole liiemmälti kesälläkään.
Perämerellä melonta on välilla varsin yksitoikkoista, niemestä niemeen. Toisaalta se on helppoa, oikealla maa ja vasemmalla aava meri. Se on myös erittäin sääriippuvaista. En tiedä missä kunkin melojan tuuliraja kulkee, mutta kun puhutaan yli 8 – 10 ms/s tuulista, antaa ne melonnalle suunnasta riipuen liikaa haastetta. Vastatuleen vain hakkaa, eikä matka etene, voimat kylläkin. Myötä tai sivumyötäisessä melonta muuttuu tarkaksi, joka sekin rasittaa.
Sateiden suhteen meillä oli tuuria. Jos päivästä päivään pystytät ja kasaat märän leirin märissä vaatteissa, hyydyttää se hymyn kovimaltakin melojalla. Onneksi säästyimme siltä.
Teimme valinnan, jossa käytimme leirintäalueiden palveluita niiden sattuessa kohtuullisesti reitille. Niissä pääsi peseytymään ja huoltamaan vaatteita. Joissain jopa saunaan. Meillä ei ollut vaikeuksia löytää telttapaikkoja koko retken aikana. Kolmelle teltalle löytyy paikka kaikkialta. Kalasatamat ovat aivat loistavia tauko- ja leiripaikkoja. Niissä on aina aallonmurtajat ja veneenlaskurampit. Joten joka tuulella niihin pääsee ja rantautuminen on vaivatonta. Mitä pohjoisemmaksi matka etenee, sitä tiheämmin niitä on.
Aallonmurtajat ja isot satamat ovat melojalle myrkkyä. Niissä ei ole läpimeno mahdollisuutta, vaan on kierrettävä koko rakennelma. Että joku Kokkolakin on tylsä. Ja allonmurtajia ja pengerteitä rakennetaan lisää tuulivoimaloiden takia. Esimerkiksi Siikajoelle on tulossa 3 km penger voimaloille. Tulevat rannikkomelojat huomaavat käytännössä mita se tarkoittaa.
Melonta on marginaalilaji, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö melojilla ole ystäviä. Saaristomeren Melojat Turussa ottivat ystävällisesti vastaa tarjoten leiripaikan ja suihkut. Käyttivät ystävallisesti vielä kaupassa. Vaasassa vain blogia ja reittiämme seurannut meloja Bertel päätti vain tulla meitä vastaan ja opastaa Vaasaan. Kristiinankaupungissa Samuli Halkosaari ja Hannele olivat lämmittäneen meille iltapäiväsaunan ja valmistaneet ruoan. Lohtajalla oli meitä odottamassa meitä kuljetus, sauna, rosvopaisti ja yösija. Sekin olin melonta- ja seuraystävien Hanskin ja Arskan järjestämä. Raahessa Rahkon Matti järjesti melojia vastaan, saunan ja yösijan. Blogiin tuli ohjeita Lohtajan ammunnoista ja olisi vielä tullut ollut sauna lämpimänä, sää vain esti sen. Tarkeä on myös tieto siitä, että tarvikehuolto pelaa puhelinsoitolla. Kun Eikalta katkesi jo toinen mela liitoskohdasta, oli helpottavaa tietää, että vain puhelinsoitto Welhonpesään ratkaisee ongelman. Viisiminuuttia katkeamisesta, oli uusi mela tulossa Vaasaan.
Kaikenkaikkiaan rannikkomelonta oli mukava kokemus. Vältyimme vammoilta ja kaikkilla melonta kulki ja olimme muutoinkin sopuisia.
